Close
J. Karjalaisen musiikissa soi suomalainen blues

J. Karjalaisen musiikissa soi suomalainen blues

Aika ajoin tulee kausi, jolloin J. Karjalaisen nimi taas pompahtaa esiin soittolistoilla ja saamme uuden tarttuvan kappaleen kuunneltavaksi. J. Karjalainen on tuotteliaimpia suomalaisia muusikoita ja 23 studioalbumia on vankka todiste siitä. Karjalainen myös säveltää ja sanoittaa melkein kaikki levyttämänsä kappaleet, poikkeuksia on vähän. J. Karjalaisen merkitystä suomirockin edelläkävijänä ei voi sivuuttaa. J. Karjalainen on kulkenut omia polkujaan musiikin tiellä ja osaa taitavasti astua tutulta polulta sivuun musiikin tekemisessä ja vielä onnistua siinä hienosti. Eri tyylien yhdistäminen ei ole hänelle outoa, ja kokeilujakin on tehty menestyksekkäästi. Vaikka J. Karjalainen ja ensimmäinen bändi Mustat Lasit oli tehnyt jo useita muita, edelleen muistissa olevia hittejä kuten “Ankkurinappi” ja “Oi mikä ihana ilta”, varsinainen menestys lähti räjähdysmäiseen nousuun kappaleella “Doris” samannimiseltä albumilta vuonna 1985. 80-luku oli selkeästi Blues, Folk ja Kantripainotteista ja puhaltimilla saatiin ripaus soulia biiseihin. J.Karjalainen ja Mustat Lasit hallitsi levymyyntiä koko 80-luvun ajan, ja tuotti levylistojen kärkitavaraa taukoamatta. Bändin viimeinen studioalbumi “Lumipallo” julkaistiin 1988 ja viimeinen levy “Live” vuonna 1989.

Sooloilua ja uusia kokoonpanoja 90-luvulla

 

Mustien Lasien jälkeinen kausi alkoi J. Karjalaisen soolotuotannolla julkaisemalla “Keltaisessa talossa”-nimisen albumin. Levy ei saanut ihan samanlaista hitti-suosiota kuin edellisenä vuosikymmenenä julkaistut albumit, mutta ylitti silti kultalevy-rajan. J. Karjalainen jatkoi musiikin tekemistä kokoonpanolla “J. Karjalainen yhtyeineen”, ja julkaisi uuden levyn “Päiväkirja”, jolta muistamme hitiksi nousseen “Luuranko rämisee” -kappaleen. Seuraavana vuonna 1992, sama kokoonpano julkaisi toisen studioalbumin “Tähtilampun alla” josta tuli menestys. Levyltä löytyy ikihitit: Mies jolle ei koskaan tapahdu mitään, Telepatiaa ja Avaruuden ikkuna. Kyseinen levy myi nopeasti kultaa ja platinaa. Samalla porukalla julkaistiin vuonna 1994 levy “Villejä lupiineja”, joka myös myi platinaa ja pokkasi Emma palkinnon vuoden levynä. Seuraava J. Karjalaisen muusikkoryhmä toimi nimellä “J. Karjalainen Electric Sauna” nimellä ja niitti ansaittua menestystä biisillä “Missä se Väinö on”, joka myös voitti vuoden biisin palkinnon Emma gaalassa 1996. J. Karjalainen palkittiin jo toisen kerran vuoden miessolistina. Electric Saunan seuraava levy jatkoi menestyksen tiellä, “Laura Häkkisen silmät” oli jälleen yksi  nopeasti platinaa myyneistä albumeista. Kulta-levy menestys jatkui seuraavien levyjen myötä, “Electric Picnic”, “Marjaniemessä” ja “Valtatie”

Sooloilua ja uusia kokoonpanoja 90-luvulla

Vuonna 2006 J. Karjalainen teki pienen irtioton ja julkaisi hieman erilaisen albumin nimellä Lännen Jukka. Albumilla J. Karjalainen esittää amerikansuomalaisia kansanlauluja ja tästähän tuli oma menestystarinansa. Aiheeseen liittyvällä kiertueella J. Karjalainen säestää itseään banjolla ja viulua soittaa Ninni Poijärvi sekä kitaraa Mika Kuokkanen. Trilogian muut albumit “Paratiisin pojat” ja Polkabilly rebels” (joka nousi virallisen albumilistan kärkeen julkaisuvuotenaan 2010), sisältävät myös kansanlauluja amerikansuomalaiseen tyyliin. Monipuolinen Karjalainen on tehnyt musiikkikokeiluja myös eri musiikkityylien edustajien kanssa. Kirjavaan joukkoon lukeutuu mm. Paleface, Jonti & Shaka sekä Giant Robot. J. Karjalainen esiintyy useilla isoilla festareilla kesäisin ja on vakiovieras Tavastialla. Vuonna 2018 julkaistiin 23:as albumi “Sä kuljetat mua”. Albumin kappaleet ovat jälleen kerran J. Karjalaisen säveltämiä ja sanoittamia. Levyllä soittaa joukko J. Karjalaisen luottomuusikoita kuten Mikko Lankinen, Tom Nyman, Janne Haavisto ja Pekka Gröhn. J.Karjalaisen musiikki on ajatonta, samat kappaleet toimivat vuosikymmenestä toiseen yhtä raikkaina ja mukanalauluun innostavina kuin silloin joskus kun oltiin nuoria ja kauniita. J. Karjalainen on tuottoisa muusikko ja pysyy kokoajan liikkeessä, joten on hienoa että saamme tasaisin väliajoin nauttia uudesta tuotannosta. J. Karjalaisen kyky uusiutua ja muovata musiikkia pitää kuuntelijan mielenkiinnon yllä vuodesta toiseen. Oikeastaan joka kerta kun J. Karjalainen julkaisee levyn, voi odottaa jonkinasteista mukavaa yllätystä.